Muutosryhmän väliraportti 17.11.2011
Tiivistelmä huippu-urheilun muutosryhmän väliraportista 17.11.2011
Suomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Se on käynnistänyt muutostyön ja halun saada aikaan parempia tuloksia. Samanaikaisesti urheiluliikkeessä puhaltavat muutoksen tuulet. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta.
Miksi huippu-urheilua?
Huippu-urheilun vuoksi: huippu-urheilu on happea, jota kansakunta hengittää, tärkeä osa arvokasta liikuntakulttuuriamme, urheilun itsensä vuoksi
Urheilijan vuoksi: innostava, vastuullinen ja laadukas polku kaikille niille urheilijoille, jotka haluavat pyrkiä omaan parhaimpaansa, esikuvana muille
Osaamisen vuoksi: osaamisen kasvattaminen on kaikille elämänmittainen oppimisen paikka, Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen, huippu-urheilu osana sitä – antamassa ja saamassa
Yhteisöllisyyden vuoksi: huippu-urheilu yhdistää ja toimii merkittävänä yhteisöllisyyden lisääjänä
Suomen vuoksi: huippu-urheilu on tärkeä kansainvälisen mielikuvan, brändin rakentaja
Matka on arvokas: kasvaminen, sitoutuminen ja oppiminen, epäonnistumisesta onnistumiseen; urheilijan polku on matkana arvokkain, ei pelkästään urheilumenestys. Menestykseen pyrkiminen luo perustavoitteen polulle.
Muutostyön käynnistävänä voimana oli vuoden 2008 lopussa halu saada aikaan parempia suomalaisen huippu-urheilun tuloksia. Koko muutostyö kiteytyy kolmeen ydinasiaan:
1. Urheilija lähipiireineen keskiössä
2. Osaamisen kehittäminen ja vieminen käytännön valmennukseen
3. Yhteistyön vahvistaminen
Urheilijan polun vahvistaminen on perusta rakenteiden ja toimintatapojen muutokselle. Muutoksen tulee toimintatapojen lisäksi tapahtua ajattelussa.
Huippu-urheilun muutostyön tavoitteet ja mittaaminen
Pitkän aikavälin tavoitteet (2020)
• Huippu-urheilun osaaminen on korkeatasoista, suomalainen huippu-urheilu menestyy kansainvälisesti ja huippu-urheilua arvostetaan.
• Suomi on paras Pohjoismaa menestyksellä ja huippu - urheilujärjestelmän toimivuudella mitattuna.
• Lajikohtaiset tavoitteet 2020–luvulle määritellään lajien kanssa.
Mittarit ja arviointimenetelmät rakennetaan asiantuntijatahon kanssa vuoden 2012 aikana kolmeen kokonaisuuteen:
Osaaminen: Urheilijan valmentautuminen ja kehittyminen, valmentajien ja muiden asiantuntijoiden osaaminen ja määrä, johtaminen urheilussa, huippu-urheilun tutkimus- kehittämis- ja koulutustoiminnan vieminen käytännön valmennukseen, huippu-urheilujärjestelmän toiminta
Menestys: Yhteiset ja lajikohtaiset menestystavoitteet
Arvostus: Urheilijan ja valmentajan työolosuhteet ja mahdollisuudet, huippu-urheilun yhteiskunnallinen asema ja kansalaisten arvostus, Suomi kansainvälisenä urheilutoimijana, urheilijan, valmentajan ja muiden toimijoiden oman ja toistensa työn arvostaminen, lasten ja nuorten määrä urheiluseuroissa, resurssit ja olosuhteet, urheilu työnä ja urheilija uran jälkeisessä työelämässä
Lyhyen aikavälin tavoitteet
Ratkaisuesitysten (osa 2) toteutusta seurataan yhdessä eri toimijoiden kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä. Toteutumisen arviointi tapahtuu Olympia- ja Paralympiakomitean hallituksissa, OKM:n seurantaryhmän ja tulevan Huippu-urheiluyksikön toimesta.
Ratkaisuesitykset
Huippu-urheiluyksikön perustaminen
Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi suomalaista huippu-urheilua (sisältäen vammaishuippu-urheilun) sekä vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Yksikkö toimii päätöksenteoltaan itsenäisenä ja on keskeinen osa uudistuvaa Olympiakomiteaa.
Huippu-urheiluyksikön tehtävänä on varmistaa urheilijan polun eri vaiheissa yhteistyön ja kompetenssin kasvu. Siitä syntyy osaamisen, menestyksen ja arvostuksen lisääntyminen. On siirryttävä yksinyrittämisestä yhdessä tekemiseen, on purettava päällekkäiset toiminnot, on jaettava kehittyvä osaaminen ja suunnattava energia enemmän päivittäis-valmennukseen. Vapaaehtoisen ja ammattilaistuvan seuratoiminnan tukeminen on kehitystyön merkittävä osa.
Huippu-urheiluyksikössä toimii kolme ohjelmaa, jotka tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä keskenään. Nämä ovat Osaamisohjelma, Urheiluakatemiaohjelma ja Huippuvaiheen ohjelma (nimet tarkentuvat vuoden 2012 aikana).
Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä.
Urheiluakatemiaohjelma koordinoi ja johtaa valtakunnallisesti lajien yhteistä urheiluakatemiaverkostoa.
Huippuvaiheen ohjelma vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa huippu-urheilumenestyksestä sekä huipulla olevien ja kansainvälistä menestystä tavoittelevien urheilijoiden ja joukkueiden toiminnan kehittämisestä
Huippu-urheiluyksikön rakentuminen:
Huippu-urheiluyksikön rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosien 2012 – 2015 aikana. Yksikön sisältämistä työpaikoista merkittävä osa on jo nyt urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta.
Vaihe 1: Vuoden 2012 aikana muutosryhmän johdolla aloitetaan uuden toimintatavan ja rakenteen toimeenpanovaihe.
Vaihe 2: Vuoden 2013 alussa Huippu-urheiluyksikkö aloittaa toimintansa. Tavoitteena on, että v. 2013 lopussa siinä toimii noin 30 päätoimista vaikuttaen työllään urheilijan polun eri vaiheisiin. Aloittavista henkilöistä valtaosa toimii jo tällä hetkellä urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta.
Vaihe 3: Vuoden 2014 ja 2015 aikana täydennetään lajien huippu-urheilutoimintaa urheilijan polun eri vaiheissa palvelevien asiantuntijoiden verkostoa.
Muut ratkaisuesitykset on kuvattu Olympiakomitean valtuuskunnalle 17.11.2011 esiteltävässä muutosryhmän väliraportissa.
Muutostyön eteneminen
Muutosryhmä jatkaa ratkaisuesitysten toimeenpanoa vuoden 2012 ajan. Osa ratkaisuista etenee jo 2012 käytännön tasolle ja osa vaatii lisää valmistelutyötä. Resurssitarveanalyysi ja resurssiratkaisut tehdään yhteistyössä OKM:n, OK:n, Paran ja muiden keskeisten tahojen kanssa maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Muutosryhmän jäsenten vastuualueet tarkistetaan marraskuun 2011 loppupuolella. Samalla arvioidaan tulevan vuoden osaamistarpeet sekä mahdolliset ostopalvelut. Toimeenpanovaiheen keskeiset yhteistyötahot ovat urheilijat ja valmentajat, seurat ja lajiliitot, urheiluakatemiat, toimialajärjestöt, OKM ja muut ministeriöt, KIHU sekä muu osaamisverkosto. Työ integroituu suomalaisen liikunnan ja urheilun Visio 2020 kehittämiseen.
Vuoden 2012 aikana laaditaan huippu-urheiluyksikön yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma ja vuoden 2013 toiminta- ja taloussuunnitelma. Huippu-urheilun muutoksen projektiryhmä (Humu) päättää työnsä toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2012 lopussa.
3 Kommenttia
|
18.11.2011 klo 13:54
| 
87
Kiitos kattavasta raportista!
Esittämänne näkemys on toteutuskelpoinen, vaikka itse kaipaisinkin enemmän konkretiaa raportissa esitetyille käytännön muutoksille. Esimerkiksi huippu-urheiluyksikön paikasta tulisi olla selvempi näkemys. Itsestäni ainakin tuntuisi järkevältä, että yksikkö sijoittuisi nykyisen Olympiakomitean yhteyteen.
Urheiluakatemioiden rooli tulee esityksenne mukaan kasvamaan ja hyvä niin. Akatemiat ovat toimintaideologialtaan sopivan neutraaleja eli niiden kautta on hyvä ajaa paikallisia muutoksia. Opiskelun ja urheilun yhdistämisestä on kuitenkin päästävä akatemioissakin urheilun ja huippu-urheilun yhdistämiseen. Tällä hetkellä tuntuu, ettei akatemiat oikein kykene vastaamaan aikuishuippu-urheilun tarpeisiin muutakuin opiskelupalveluiden osalta. Käytännössä tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ammattiurheilijat ovat usein kokonaan oman paikkakuntansa akatemiatoiminnasta irrallaan.
T&K-toiminnan osalta näkisin, että liikuntatieteellisen ongelmat tulisi ratkaista myös eikä siis vannoa vain Kihun nimeen. Kihun heikkoutena on, ettei se tuota lainkaan uutta tutkimustietoa ilman merkittäviä määrärahoja (jokainen teetetty tutkimus maksaa). Oppilaitokset mm. liikuntatieteellinen ja urheiluopistot ovat usein parempia tiedontuottajia, koska niissä opiskelevat ovat monesti käytännön valmennustyössä mukana ja haluavat oikeasti ratkoa valmennustilanteissa kohdattuja ongelmia väli- ja päättötöissään. Tätä resurssia voisi käyttää systemaattisemminkin.
Raportissa on paljon kehityskohteita ja vaatimuksia eri tahoille, mutta tarkempi resursointi puuttuu. Toivottavasti saatte hintalapun kohdalleen ;-)
t. Marko
|
18.11.2011 klo 13:56
| 89
Hyvältä vaikuttaa. Hyvä, että miksi-kysymykseen on vastattu.
|
22.11.2011 klo 01:40
| 88
Nukun ensin yön yli ja sitten kommentoin.
Leena Jääskeläinen
Kirjoita kommentti ja osallistu keskusteluun. Kommentointi edellyttää kirjautumista palveluun.