”Huippu-urheilun muutostyön toimeenpano alkaa nyt”

Huippu-urheiluyksikkö osaksi uudistuvaa Olympiakomiteaa

Huippu-urheilun muutosryhmän väliraportin hyväksyminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Olympiakomitean ja Huippu-urheilun muutosryhmän toimintojen yhdistäminen sekä yhteistyön tiivistäminen mm. lajiliittojen kanssa alkaa välittömästi.

- Suomalaista huippu-urheilua, sisältäen vammaishuippu-urheilun, johtaa ja koordinoi vuoden 2013 alusta alkaen päätöksenteoltaan itsenäinen huippu-urheiluyksikkö. Suomalaisella huippu-urheilulla on silloin yhteinen johto ja resursointi sekä uusi, yhteistyötä vahvistava toimintatapa, Huippu-urheilun muutosryhmän vetäjä Jukka Pekkala sanoo.
Humun työn tuloksena syntyvä huippu-urheiluyksikkö on osa uudistuvaa Olympiakomiteaa.
- Huippu-urheilun muutosryhmän ja nykyisen Olympiakomitean toimintojen integrointi alkaa välittömästi. Uudistuvalla Olympiakomitealla on kokonaisvastuu suomalaisesta huippu-urheilusta, jota johtaa pääsihteerin eli ”toimitusjohtajan” rinnalla huippu-urheiluyksikön vetäjä. Nyt saamme siis kauan kaivatun johtajuuden suomalaiseen huippu-urheiluun, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo painottaa.
- Suomen Paralympiakomitea on vahvasti mukana Olympiakomitean kanssa kehittämässä myös suomalaista vammaisten huippu-urheilua ja tulee vahvasti olemaan mukana tulevissa toimeenpanovaiheissa ja rakenteellisten ratkaisujen muodostamisessa, painottaa Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Petri Pohjonen.

”Olympiakomitea ja muutostyö integroituvat”

Suomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Se on käynnistänyt muutostyön ja halun saada aikaan parempia tuloksia.
Samanaikaisesti urheiluliikkeessä puhaltavat muutoksen tuulet. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta.
- Niemisen työryhmä loi hengen. Muutosryhmän väliraportissa, jonka Olympiakomitean valtuuskunta hyväksyi, luotiin hengelle toimintatavat. Vuoden 2012 aikana muutosryhmä ja eri toimijat toimeenpanevat ratkaisut ja käynnistävät huippu-urheiluyksikön valmistelut. Tällä hetkellä arvioidaan resurssiratkaisuja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, joka on myös muutostyön keskeinen rahoittaja, Pekkala kertoo.
Talermo lupaa, että tästä alkaen jokaisessa Olympiakomitean hallituksen kokouksessa keskustellaan uuden Olympiakomitean muodostamisesta.
- Humun vision integroiminen kaikkeen tekemiseemme on ensisijainen asia. Osa uudistuksista voidaan käynnistää jo vuoden 2012 aikana, Talermo sanoo.

Huippu-urheiluyksikkö – siis mitä?

Pekkala painottaa, että toimintatapojen muutokseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat. Huippu-urheiluyksikössä on kolme ohjelmaa: osaamis-, urheiluakatemia- ja huippuvaiheen ohjelmat.
- Huippu-urheiluyksikkö on verkostoja ja räätälintyötä riippuen toiminnasta. Kaiken lähtökohtana on urheilijan polku, joka määrittää toimintatavat, osaamistarpeet ja roolit, Pekkala kertoo.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta muuttuvat kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennusta. Oto- ja ammattiin johtavaa valmentajakoulutusta kehitetään yhtenä kokonaisuutena lajien käyttöön.
Urheiluakatemiatyötä on tehty jo paljon viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, mutta sitä voidaan edelleen vahvistaa. Suomeen rakennetaan urheilijoiden, valmentajien, seurojen, lajiliittojen, oppilaitosten, alueiden, urheiluopistojen, kuntien ja asiantuntijoiden uusia, alueellisia ja paikallisia verkostoratkaisuja.
Huippuvaiheessa vahvistetaan lajien välillä jatkuvaa ja kehittyvää yhteistyötä, joka on osaamisen kasvun perusta. Joukkue- ja yksilölajien vuorovaikutus ja yhteistyö vahvistuvat. Yhteinen ammattimainen asiantuntijaverkosto luodaan urheilijoiden, joukkueiden ja valmentajien käyttöön.
- Huippu-urheiluyksikön rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosien 2012-2015 aikana. Yksikön työpaikoista merkittävä osa on jo nyt urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta, Pekkala selvittää.

”Siiloutunut yksinyrittäminen pois”

Mikä sitten muuttuu suomalaisessa huippu-urheilussa?
- Kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. Siiloutunut yksinyrittäminen korvataan yhteistyön vahvistamisella yli lajirajojen. Tämä parantaa osaamisen laatua ja jakamista.
- Eri toimijoiden työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Huippu-urheilun arvostus nousee. Nämä kaikki yhdessä johtavat parempaan arvokisamenestykseen, Pekkala luettelee.
Suomalainen liikunta- ja urheiluväki jatkavat keskustelua mahdollisista rakenteellisista muutoksista.
- Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta huippu-urheilun muutostyö ei voi jäädä odottamaan niihin vastauksia. Uusi Olympiakomitea syntyy, ja sillä on kokonaisvastuu suomalaisesta huippu-urheilusta, Talermo sanoo.
Huippu-urheiluyksikkö aloittaa toimintansa runsaan vuoden kuluttua. Huippu-urheilun muutosryhmä päättää työnsä toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2012 lopussa.

Tiivistelmä ja raportti kokonaisuudessaan >>>

 

1 Kommenttia

Heippa!

Olen nyt väliraportin luettuani nukkunut muutaman yön yli ja tällaisia kysymyksiä ja ongelmakohtia on noussut mieleen:

Päätöksenteoltaan itsenäinen huippu-urheiluyksikkö OK:n yhteydessä kasvattaa huippu-urheilun kehittämiseen keskittyvien päätoimisten määrää. Tämä suuntaus saattaa vähentää olemassaolevien ja jo ennestään hyvällä tasolla toimivien yksiköiden mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

Otan muutaman esimerkin. Suomen Valmentajat ja SAVAL ovat 2000-luvun aikana organisoituneet toiminnallisesti itsenäisiksi ja keskenään hyvin yhteentoimiviksi täydentävän valmentajakoulutuksen yksiköiksi. Jos koulutustoiminnan kehittäminen keskitetään Olympiakomiteaan saatetaan hukata SuVal:n ja SAVAL:n olemassaoleva osaaminen koulutuksen suhteen. Olympiakomiteahan ei ole viime aikoina profiloitunut koulutuksellisesti juuri lainkaan vaan heidän toimintansa on pääosin keskittynyt urheilija-valmentaja-lajitasolla toimimiseen lyhytaikaisen menestyksen takaamiseksi (ns. olympiaperiodi). Vastaavanlainen tilanne on perustason koulutuksen (SLU) ja korkea-asteen koulutuksen suhteen, jossa tärkeimmät asiantuntijat sijaitsevat urheiluopistoissa ja liikuntatieteellisessä. Jos OK ottaa valmentajakoulutuksen koordinointivastuun niin se on tehtävä yhteistyössä nykyisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

Toisena esimerkkinä ovat pienet asiantuntijaorganisaatiot kuten henkisen valmennuksen osaamiseen keskittynyt SUPY tai urheilijoiden taloudellisen aseman vahvistamiseen keskittyvä Urheilumanagerit ry. Näissä organisaatioissa on näkemystä miten urheilijoiden nykyistä tilannetta voidaan parantaa kyseisillä osa-alueilla, mutta uskoisin, ettei näitä organisaatioita ole tällä hetkellä juuri lainkaan vastuutettu/resursoitu ydintehtäviensä toteuttamiseen. Käytännössä tämä näkyy siinä, etteivät nämä organisaatiot kasva todellisiksi päivittäisessä urheilussa näkyviksi asiantuntijaelimiksi vaan toiminta jatkuu pienen piirin puuhasteluna. Antamalla selkeitä tehtäviä tällaisille asiantuntijaorganisaatioille voidaan muutostyötä nopeuttaa samalla kun resursseja saadaan tehokkaammin käytettyä yhteiseen hyvään.

Väliraportin suurin heikkous on siinä, ettei se osoita uusia rahoituslähteitä huippu-urheilulle ja sen muutokselle. Valtion kukkarolla käyminen tarkoittaa usein sitä, ettei oikeasti ratkaista urheiluun liittyviä rahoitusongelmia eli urheilua ei ns. saada tuottamaan. Tälläkin hetkellä suurin osa seuroista myy vain mainoksia jäsenlehtiinsä tai kaupittelevat Lumilyhtyä. Nämä varainhankintakeinot ovat jo (pääosin) edesmennyttä aikaa. Maahamme tulisikin saada toimiva seurojen ostopalautusohjelma, joka on mahdollista toteuttaa yhteistyössä SLU:n ja suomalaiseen urheiluun keskittyvien yritysten kanssa (mm. Veikkaus).

Urheiluseurojen on myös mahdollista kehittää varainhankintaansa vastaamalla esimerkiksi osittain kunnan liikuntapalveluista (palvelusopimukset) tai keskittymällä yritysten liikuttamiseen ja lajiharrastajien kouluttamiseen. Nykyään tällä sektorilla toimivat vain pääosin liikunnan ohjaamiseen erikoistuneet yritykset, joiden toiminta ei juurikaan edesauta urheiluseurojen voimaantumista = liikunnan harrastajan liittymistä urheiluseuran jäseneksi ja aktiiviseksi toimijaksi.

t. Marko

---

Kirjoita kommentti ja osallistu keskusteluun. Kommentointi edellyttää kirjautumista palveluun.